Syksyinen päivä. Tuuleton ja sateeton. Aurinkokin näyttäytyy silloin-tällöin pilvien välistä. Lähden kävelyretkelle. Tällä kerta päämääränä on hautausmaa. Rahumäen hautausmaa aivan Nömmen rajalla. Tämä on yksi vanhemmista hautausmaista Tallinnassa. Täältä löytyy sekä vanhoja, että uusia hautamuistomerkkejä.

Kellastuneet lehdet ovat peittäneet hautapaikat ja niiden väliset polut paksulla kerroksella. On hiljaista. Vain muutama ihminen on kumartunut omaistensa hautojen yli, siivoen pois syksyn värikkäitä tunnuksia tai sytyttäen kynttilän vainajan muistoksi. Syksy. Niin kaunis ja niin surullinen.

 

 

Vain pieni orava ei tunnu välittävän mistään. Tammenterhot kiinnostavat sitä enemmän, kuin elämän katoavaisuus. Nopeasti vain seuraava terho suuhun ja takaisin varastoonsa. Löydätkö kätketyt ruokapalat tarpeen tullen, pieni pörröhäntä?