Sataa jatkuvasti. Sää on toistaiseksi vielä lämmin, vaikka syksyn merkkejä alkaa olla ilmassa. Nurmikolla näkyy jo muutamia pudonneita koivunlehtiä ja saniaiset alkavat pikkuhilja kellastua. Marjapensaat ovat ahkerassa käytössä. Onneksi mustarastaita ei ole näkynyt. Eikä muitakaan lintuja paitsi varpusia ja tiaisia.
Viime vuonna nähtiin harvinaisia ohikulkevia matkailijoita - tilhejä. Viron kielessä niillä on osuuva nimitys: silkkipyrstö. Tämä oli verraton näkymä. Koska nämä linnut ovat varsin rohkeita, eivätkä pelkää ihmisiä, niin niitä voi tarkastella läheltä. Ne ovat kauniita lintuja ja niiden ääntely on tasaista sirkuttelemista. Ne aivan kuin keskustelisi keskenään. Ja koska lintuparvi oli aika iso, niin koko piha oli täynnä niiden ääntä. Ruuaksi niille kelpaavat pihlajan-, sekä katajanmarjat. Mutta rukailutapoja niillä ei ole. Ne syö vain noin puolet koko marjasta ja aterian jälkeen puiden alustat ovat täynnä marjapuolikkaita. Ne viipyivät noin puolen tunnin verran ja lähtivät sitten matkaan, kaikki samanaikaisesti. Mutta niiden vierailua kannattaa odottaa.
Kommentit